Aatu Koskelainen syntyi 1800-luvun puolimaissa Hämeen läänin Koskella. Hän oli avioton lapsi. Koska toimeentulo oli hyvin niukkaa, Koskelaisen äiti lähetti pojan ensimmäistä kertaa "ansaitsemaan lisää elatusapua," eli kerjäämään, tämän ollessa 8-vuotias. Aatun kerjuumatkat olivat pitkiä ja suuntautuivat Helsinkiin asti. Reissuillaan hän kerjäämisen lisäksi työllisti itseään mitä moninaisimmin keinoin. Koskelainen kertoo lapsuudestaan ja nuoruudestaan kirjassaan Leivän ja seikkailun haussa - Hämäläisen mökinpojan tarina, jonka WSOY julkaisi vuonna 1918. Koskelaisesta tuli suutari, ja hän työskenteli mm. Pietarissa. Myöhemmässä vaiheessa Koskelaisesta tuli pedelli eli Helsingin yliopiston ylivahtimestari. Hän asui perheineen wrightiläisen työväenyhdistyksen perustaman Alku-yhtiön rakennuttamassa upouudessa kivitalossa. Perheeseen syntyi ainakin kaksi poikaa, joista Yrjö Koskelaisesta (1885-1951) tuli varsin tunnettu kirjailija, toimittaja, Teollisuusliiton apulaisjohtaja ja kansanedustaja. Tiedot Aatu Koskelaisesta ovat toistaiseksi niukat. Ne perustuvat lähes yksinomaan hänen omaelämäkerrallisiin lapsuus- ja nuoruusmuisteluihinsa. SKS:n kirjallisuusarkistossa on lisäksi joitakin Koskelaisen kirjoittamia kertomuksia käsikirjoituksina. Julkaistu teos on taitavasti kirjoitettu valoisa ja vauhdikas kuvaus nuoresta selviytyjästä vaikeissa oloissa.