Pään toiminnallisesta magneettikuvantamisesta (fMRI) on muodostunut tärkeä keino selvittää aivojen toiminnallisia yhteyksiä, jotka voivat olla poikkeavia muun muassa psykiatrisissa sairauksissa terveisiin aivoihin verrattuna. Esimerkiksi transkraniaalisen magneettistimulaatiohoidon kohdistamista pyritään kehittämään näiden yhteyksien perusteella ja tätä varten potilaan aivoista tulee saada mahdollisimman korkealaatuisia toiminnallisia kuvia fMRI-laitteella. Kuvantamisen laatua heikentävät eniten sekä tekniikkaan että kuvattavan liikkeeseen ja vireystilan laskuun liittyvät haasteet. Tämän työn tavoitteena oli selvittää vähentääkö kuvantamisenaikainen elokuvankatselu liikettä ja lisääkö se vireyttä ilman elokuvaa tehtyyn kuvantamiseen verrattuna. Tutkimme myös, vaikuttiko elokuvankatselu tutkimuksen miellyttävyyteen. Meidän tutkimuksessamme oli yhteensä 19 (N=19) kuvattavaa, jotka osallistuivat hoitoresistentin masennuksen TMS-hoidon pilottitutkimukseen. Jaoimme kuvauksen neljään sessioon, joista kahden aikana kuvattavat katsoivat elokuvaa ja kahden aikana eivät. Jokaisen session jälkeen kuvattavat arvioivat vireytensä asteen ja miellyttävyyden kokemuksensa visualisanalogisella asteikolla, joka pisteytettiin 0-100. Sessioiden aikaiset liiketiedot laskimme kuvausdatasta: mean FD Jenkinson kertoo kuvien välillä tapahtuvan liikkeen suuruudesta ja number of FD Power >0,5 kertoo suurempien yksittäisten liikkeiden lukumäärän. Havaitsimme merkittävän eron (p=0,014) liikkeessä (mean FD Jenkinson) elokuvankatselun ja levon välillä. Myös vireydessä oli merkittävä ero (P=0,002) eri sessioiden välillä. Muissa tarkastelemissamme muuttujissa ei ollut merkittävää eroa elokuvankatselun ja levon välillä. Löydöksemme tukevat aikaisempia havaintoja siitä, että elokuvankatselu fMRI:n aikana voi vähentää kuvattavien liikettä sekä siitä, että vireystaso laskee kuvaamisen keston pidentyessä.