Kotitalouden oppikirjat heijastelevat tietyn aikakauden kasvatus- ja opetustavoitteita tietyssä kulttuurisessa kontekstissa. Kotitalousoppikirjojen tutkiminen auttaa ymmärtämään, mitä sisältöjä ja arvoja yhteiskunta haluaa korostaa kotitalouden opetuksessa. Tässä opinnäyte-työssä tutkitaan leipomiseen ja leivonnaisiin liittyviä aihealueita 1980–2020-luvuilla käytetyissä kotitalouden oppikirjoissa. Tarkoituksena on selvittää, millaisina ruokakulttuurin perinteet ja toisaalta kansainvälistyminen näyttäytyy leivonnaisiin liittyvien teemojen ympärillä. Tutkimuksen taustan muodostavat historialliset ja yhteiskunnalliset teemat sekä autenttisuus, eksoottisuus, kulinaarinen kosmopolitanismi sekä arki ja juhla.

Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin kahdeksasta peruskoulun kotitalouden oppikirjasta 1980–2020-luvuilta ja niissä tarkasteltiin leivonnaisten ja leipomisen suhdetta suomalaiseen ruokakulttuuriin. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, kuinka eksoottiset vaikutteet eli niin sanotut globaalit kulinaariset virtaukset ovat tulleet näkyviksi oppikirjoissa. Aineiston analyysi toteutettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.

Kansainvälistymisen seurauksena eksoottiset leivonnaiset saattavat muuttua hiljalleen osaksi omaa ruokakulttuuriamme. Jos jokin alun perin eksoottinen leivonnainen saa paikkansa kotitalouden oppikirjassa, voidaanko sen silloin nähdä integroituneen suomalaiseen ruokakulttuuriin? Kaikissa oppikirjoissa esiteltiin ruokakulttuurimme historiallisia piirteitä, joskin vanhemmissa kirjoissa nämä korostuivat. Oppikirjat peilasivat aikakautensa ajankuvaa ja opetussuunnitelmia heijastellen niiden arvoja. Tämä näyttäytyi erityisesti siinä, että ennen 2000-lukua oppikirjoissa korostui leivontaan ja ruokakulttuuriin liittyvä autenttisuus ja eksoottisuus. 2000-luvun kirjat ovat kansainvälisempiä ja ne heijastelevat kulinaaristen virtauksien ja kulinaarisen kosmopolitanismin rantautumista myös suomalaiseen ruokakulttuuriin ja oppikirjoihin. Kulinaarisen kosmopolitanismin voi nähdä kulttuurien välisen vuoropuhelun edistäjänä. Nykypäivän kotitalousopetuksessa on oppilaita hyvin erilaisista kulttuuri-taustoista. Kulinaarisen kosmopolitanismin avulla voidaan avata keskustelua erilaisista ruokakulttuureista ja tavoista syödä ja löytää yhteneväisyyksiä erilaisten ruokakulttuurien välillä.