Tässä tutkimuksessa tarkastellaan opettajien toimintaa kiintymyssuhdeteorian valossa. Kiintymyssuhdeteoriassa yksilön toimintaa selitetään varhaislapsuuden hoivasuhteen kokemuksilla, joiden seurauksena muodostuva turvaton tai turvallinen kiintymyssuhdemalli määrittää yksilön käyttäytymistä läheisissä ihmissuhteissa läpi elämänkaaren. Kiintymyssuhdeteoriassa opettaja-oppilassuhteen nähdään olevan kiintymyssuhde, joka muistuttaa läheisesti lapsen ja vanhemman välistä suhdetta. Tässä tutkimuksessa opettajan rooli on tarkastelun kohteena. Tavoitteena on selvittää, miten opettajan turvaton kiintymyssuhdemalli vaikuttaa opettaja-oppilassuhteeseen ja vaikuttaako opettajan turvaton kiintymyssuhdemalli tietynlaisten kurinpitomenetelmien käyttöön luokassa. Kurinpito jaetaan aiempien tutkimusten mukaisesti viiteen yleisimpään kategoriaan, joita ovat oppilaille vihaisesti huutaminen, sarkasmi, nöyryyttäminen, kollektiivinen rangaistus ja luokasta poistaminen.

Tutkimus on määrällinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin kyselylomakkeella 134 opettajalta verkossa. Kyselylomakkessa käytettiin ECR-R-, STRS- ja kurinpitomittareita, joilla selvitettiin opettajien kiintymyssuhdemalleja, opettaja-oppilassuhteen laatua sekä viiden eri kurinpitomenetelmän käyttöä. Aineiston analyysissä käytettiin varianssianalyysiä ja korrelaatiotestiä. Vastaajat jakautuivat kiintymyssuhdemalleiltaan siten, että turvallisia oli 101 ja turvattomia 33, joista välttävästi kiintyneitä oli 12, ristiriitaisesti kiintyneitä 10 ja pelokkaasti kiintyneitä 11.

Varianssianalyysin tulosten mukaan opettajien turvallisen ja turvattomien kiintymyssuhdemallien välillä on tilastollisesti merkitsevä tai melkein merkitsevä ero opettaja-oppilassuhteen laatua mittaavissa kolmessa muuttujassa. Läheisyysmuuttujassa havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero turvallisesti ja ristiriitaisesti kiintyneiden välillä (p = .040). Konfliktimuuttujassa havaittiin tilastollisesti melkein merkitsevä ero välttävästi ja ristiriitaisesti kiintyneiden välillä (p = .024). Riippuvuusmuuttujassa tilastollinen merkitsevyys havaittiin turvallisesti ja ristiriitaisesti kiintyneiden vä- lillä (p = .008) sekä välttävästi ja ristiriitaisesti kiintyneiden välillä (p = .002).

Tutkimuksen korrelaatiotestin mukaan turvattomalla kiintymyssuhdemallilla on tilastollisesti melkein merkitsevä yhteys oppilaille vihaisesti huutamiseen (r=.35) ja kollektiiviseen rangaistukseen (r=.377). Lisäksi havaittin, että turvallisella kiintymyssuhdemallilla on tilastollisesti merkitsevä yhteys sarkasmin käyttöön (r=.311) ja nöyryyttämiseen (r=.308) sekä melkein merkitsevä yhteys oppilaille vihaisesti huutamiseen (r=.229), kollektiiviseen rangaistukseen (r=.225) ja oppilaan luokasta poistamiseen (r=.215).

Tuloksista käy ilmi, että opettajan turvallinen tai turvaton kiintymyssuhdemalli vaikuttaa sekä positiivisesti että negatiivisesti opettaja-oppilassuhteeseen konfliktin, läheisyyden ja riippuvuuden osalta. Turvallisesti kiintyneet opettajat käyttävät kurinpitomenetelmiä hyvin monipuolisesti, kun taas turvattomasti kiintyneet käyttävät tehokeinoina pääasiassa huutamista ja kollektiivista rangaistusta. Tutkimus osoittaa, että opettajan kiintymyssuhdemalli tulisi ottaa paremmin huomioon kasvatustieteellisessä tutkimuksessa, sillä sen rooli opetustyössä on merkittävä.