Piilevät utaretulehdukset ovat maailmanlaajuisesti lypsylehmien yleisimpiä sairauksia, ja niiden esiintyvyyden on arvioitu olevan 15–40 kertaista kliinisiin utaretulehduksiin verrattuna. Suomessa piilevien utaretulehdusten esiintyvyys on noin 20 %. Piilevät utaretulehdukset eivät aiheuta silmin havaittavia oireita, minkä vuoksi ne jäävät helposti huomaamatta, ja voivat aiheuttaa myös taloudellisia tappioita. Ne suositellaan yleensä hoidettavaksi vasta umpeutuksen yhteydessä. Tärkeimmät aiheuttajabakteerit piilevissä utaretulehduksissa ovat Staphylococcus aureus, koagulaasinegatiiviset stafylokokit, streptokokit ja Corynebacterium -suvun bakteerit. Suomessa automaattilypsytilojen määrä on kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana. Automaattilypsylaitteistojen kehityksen myötä utaretulehdusten seuranta on parantunut, sillä järjestelmät mittaavat utaretulehduksessa nousevia maidon solulukuja ja sähkönjohtavuutta. Utareterveyden ylläpitäminen ja maidon laadun varmistaminen ovat automaattilypsyn keskeisiä haasteita, sillä maidon soluluvut ovat automaattilypsytiloilla keskimäärin korkeampia kuin perinteisen lypsyn tiloilla. Umpeutuksen tarkoituksena on keskeyttää lehmän maidontuotanto ennen poikimista, jotta utarekudos ehtii palautua ennen seuraavaa lypsykautta. Suositeltu umpikauden pituus on 6–8 viikkoa. Suomessa ainoa käytössä oleva menetelmä on asteittainen umpeutus, jossa maidon määrää vähennetään asteittain ennen varsinaista umpeutusta. Äkillinen umpeutus tapahtuu yhdessä päivässä ilman maitomäärän asteittaista vähentämistä, mikä voi aiheuttaa kipua ja stressiä etenkin korkeatuottoisilla lehmillä. Umpeutusmenetelmä vaikuttaa merkittävästi lehmän hyvinvointiin, ja maitomäärän vähentäminen ennen umpeutusta parantaa lehmien hyvinvointia ja terveyttä. Tämän työn tarkoituksena oli tarkastella suomalaisilla automaattilypsytiloilla asteittaisesti umpeutettujen lypsylehmien lypsytiheyden, maitomäärien ja maidonvirtauksien vaihtelua viimeisellä lypsyviikolla, sekä piilevien utaretulehdusten esiintymistä umpeutusta edeltävässä viimeisessä koelypsyssä yli 100 000 solua/ml soluttaneilla lehmillä. Aineisto koostui viideltä suomalaiselta automaattilypsytilalta vuosina 2019–2021 kerätyistä tiedoista. Kuvailevien analyysien perusteella tilojen umpeutuskäytännöt vaihtelivat paljon, ja yllättävän suuri osa (57 %) aineiston lehmistä umpeutettiin suositeltua (10–15 kg) pienemmästä maitomäärästä. Piileviä utaretulehduksia esiintyi useammin lehmillä, jotka lypsivät viimeisellä viikolla alle 100 kg kuin lehmillä, jotka lypsivät yli 100 kg. Alle 50 kg lypsäneillä utaretulehdusten esiintyvyys oli suurin. Piilevä utaretulehdus havaittiin umpeutushetkellä kaikista aineiston lehmistä 61,5 %:lla. Major-patogeenien aiheuttamat utaretulehdukset nostivat maidon solulukuja enemmän verrattuna minor-patogeenien aiheuttamiin tulehduksiin.