Tämä lisensiaatin tutkielma on kirjallisuuskatsaus vuohien akuutista ja subkliinisestä pötsiasidoosista. Työn tavoitteena on koota käytännön työssä hyödynnettävä kirjallisuuskatsaus kyseisistä ruokinnallisista sairauksista ja niiden hoidosta vuohella. Katsauksen hoitokäytäntöjen yhteenvedon avulla praktikkoeläinlääkärin on helppo valita vuohelle oireilun vakavuusasteen mukainen hoito.

Työn alussa käydään läpi vuohien ruuansulatuskanavan anatomiaa ja toimintaa muihin märehtijöihin verraten. Anatomian ja fysiologian osuudessa käydään erityisesti läpi etumahojen rakennetta ja toimintaan. Lisäksi työssä perehdytään rehun sulavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Katsauksessa käydään läpi vuohen akuutin ja subkliinisen pötsiasidoosin oireet, taudinkuva, syntymekanismit, diagnoosimenetelmät, hoitovaihtoehdot ja ennuste. Työssä verrataan vuohen akuutin ja subkliinisen pötsiasidoosin hoitoa lampaan ja naudan akuutin ja subkliinisen pötsiasidoosin hoitoon. Työn lopussa pohditaan akuutin ja subkliinisen pötsiasidoosin vaikutuksia tuotantoon ja eläinten terveyteen.

Akuutilla pötsiasidoosilla tarkoitetaan pötsin toiminnan häiriötä, jossa pötsin pH laskee äkillisesti aiheuttaen vuohelle kliinisiä oireita ja jopa henkeä uhkaavan tilan. Sairauden taustasyynä on ruokinnallinen epätasapaino, joka johtuu äkillisestä liian suuresta annoksesta runsasenergistä hiilihydraattipitoista rehua, vähäkuituisesta ruokavaliosta ja liian nopeista ruokintamuutoksista. Kliiniset oireet riippuvat tilan vakavuudesta ja etenevät usein nopeasti ilman hoitoa. Oireina vuohilla voi olla vaisuutta, syömättömyyttä, ripulia, alhainen ruumiinlämpö, nopea hengitystiheys, sekä nopea ja heikko pulssi. Monesti vuohella on myös metabolinen asidoosi eli elimistön veren pH laskee.

Subkliinisellä pötsiasidoosilla tarkoitetaan pötsin happamoitumista, jossa pH laskee alle arvon 5,8 ja pysyy matalana vähintään kolmen tunnin ajan vuorokaudesta. Myös subkliinisen pötsiasidoosin taustalla on ruokinnalliset ongelmat. Pitkällä aikavälillä matala pötsin pH aiheuttaa huonosyöntisyyttä ja ruuansulatuskanavan ongelmia, kuten pötsin seinämän parakeratoosia ja ripulia. Hapan pötsi vaikuttaa myös maidon tuotokseen laskevasti, joten sillä on tuotannon näkökulmasta suuri merkitys.