Nautojen hengitystietulehdukset ovat yksi yleisimmistä kuolleisuuden aiheuttajista ja yleisin lisääntyneen sairastuvuuden syy vasikkakasvattamoissa maailmalla ja Suomessa. Suomalaisissa vasikkakasvattamoissa hengitystietulehdukset ovat yleisin syy antibioottikuurin aloitukseen. Sairastuvuuden lisäksi hengitystietulehdukset aiheuttavat lihantuotannossa heikentynyttä päiväkasvua vasikoilla, alentavat rehun hyötysuhdetta sekä heikentävät ruhojen laatua. Maidontuotannossa vasikkana sairastettu BRD viivästyttää ensimmäistä poikimista, lisää riskiä tulla teurastetuksi ennen ensimmäistä maidontuotantokautta sekä vähentää todennäköisyyttä pysyä karjassa ensimmäisen maidontuotantokauden loppuun asti.

Vasikoiden hengitystietulehduksien diagnostiikka pelkkien oireiden mukaan ei ole luotettavaa. Ultraäänitutkimuksen avulla voidaan nähdä vasikalla bronkopneumoniaan viittaavia löydöksiä sensitiivisyydellä 79,4 %–94 % ja spesifisyydellä 93,9 %–100 %. Maailmalla ultraäänidiagnostiikka vasikoiden hengitystietulehduksissa on yleistymässä, mutta Suomessa vielä toistaiseksi pienimuotoista.

Tutkimuksen tavoitteina oli tutkia vasikoiden rintaonteloa ultraäänellä käytännön olosuhteissa vasikkakasvattamoissa, muodostaa kertyneistä ultraäänitutkimushavainnoista erilliset löydösryhmät löydöksiin ja aiempiin tutkimuksiin perustuen sekä verrata yksittäisten kliinisten oireiden yhteyttä ultraäänitutkimuslöydöksiin koko otannassa. Tutkimuksen hypoteeseina oli, että ultraäänitutkimuksella päästään tarkempaan diagnoosiin vasikoiden hengitystietulehduksissa kuin pelkästään kliinisellä tutkimuksella sekä että ultraäänitutkimuksen avulla löydetään oireettomilla vasikoilla suuria tiivistymiä keuhkoista.

Tutkimuksen aineistona oli 66 vasikkaa kahdelta vasikkakasvattamolta Pohjois-Pohjanmaalta. Vasikoille tehtiin kliininen ja ultraäänitutkimus. Rintaontelon ultraäänitutkimuksia tehtiin pääsääntöisesti nupoutusta varten rauhoitetuille vasikoille. Tutkimusten löydöksistä tehtiin SPSS-ohjelmistolla kuvaajia, joita vertailtiin keskenään silmämääräisesti ilman tilastollisia analyyseja.

Tuloksissa oireista yskä, epänormaali hengitys auskultoidessa, korkea hengitystiheys sekä erityisesti voimakas auskultaatiolöydös korreloivat positiivisesti ultraäänitutkimuksella löydettyjen suurien tiivistymien kanssa. Muilla oireilla oli vähäistä tai ei ollenkaan korrelaatiota ultraäänitutkimuslöydöksien kanssa.

Tuloksien perusteella vasikan bronkopneumonian diagnosointiin pelkkä kliininen tutkimus ei ole tarkkaa. Ultraäänitutkimus on tarkempi keino löytää bronkopneumoniaan viittaavia tiivistymiä vasikoiden keuhkoista, mikä vastaa ensimmäistä hypoteesia. Kyseisissä vasikkakasvattamoissa ei löytynyt suuria tiivistymiä oireettomilta ja lääkitsemättömiltä vasikoilta, mikä puolestaan on ristiriidassa toisen hypoteesin mukaan. Syynä tähän on mahdollisesti se, että kyseisissä vasikkakasvattamoissa aloitetaan riittävän herkästi antibioottikuuri hengitystieoireileville vasikoille.

Vasikoiden rintaontelon ultraäänitutkimus osoittautui käytäntöön sopivaksi apukeinoksi hengitystietulehduksien diagnostiikassa. Ultraäänitutkimusta voidaan hyödyntää yksilötasolla sairaiden vasikoiden tarkempaan diagnostiikkaan ja uudishiehojen valinnassa sekä tilatasolla esimerkiksi hoitorajan riittävyyden seurantaan.