Työuupumus on tunnettu ilmiö eläinlääkäreillä. Työuupumuksen taustalla on usein työn aiheuttama stressi, vaikeat asiakaspalvelutilanteet sekä raskas työtaakka. Itsetuhoisuutta on eläinlääkäripopulaatiossa enemmän kuin muussa populaatiossa, ja sen taustalla on esimerkiksi pääsy itsemurhan tekovälineisiin, ammatissa opittu peloton suhtautuminen kuolemaa ja eutanasiaa kohtaan sekä työn aiheuttama stressi.

Tässä tutkielmassa käytettiin aineistona Suomen eläinlääkäriliiton ja työterveyslaitoksen teettämää vuoden 2012 työterveyskyselyä. Kysely lähetettiin liiton jäsenrekisteristä löytyneille työelämässä oleville eläinlääkäreille. Kyselyyn vastasi 546 eläinlääkäriä. Työuupumusta mitattiin Maslachin työuupumusindeksillä (MBI). Tilastollisia yhteyksiä tutkittiin monimuuttujaisella lineaarisella regressioanalyysillä ja itsetuhoisten ajatusten mahdollisia selittäjiä monimuuttujaisella logistisella regressioanalyysillä.

Ensimmäisenä tutkimushypoteesina oli, että suomalaisten eläinlääkäreiden työuupumus on lisääntynyt edellisen työterveyskyselyn jälkeen. Toisen hypoteesin mukaan eläinlääkärin työn piirteet, kuten pitkät työviikot, työn yksinäinen ja kiireinen luonne sekä stressaavat tilanteet altistavat työuupumukselle. Kolmantena tutkimushypoteesina oli, että samat eläinlääkärin työhön liittyvät tekijät lisäävät itsetuhoista ajattelua suomalaisilla eläinlääkäreillä. Itsetuhoisten ajatusten ja työuupumuksen välinen tilastollisesti merkitsevä assosiaatio oli neljäs tutkimushypoteesi.

Kaikki tutkimushypoteesit pystyttiin tällä tutkimuksella vahvistamaan. Keskimääräinen pistemäärä MBI:stä oli 35,09 maksimimäärän ollessa 86. Vastaajista 5 % sai korkeita uupumispisteitä (66–85), mitä voitaisiin pitää vakavana työuupumuksena. Edelliseen työterveyskyselyyn verrattuna vakavien työuupumusten määrä vaikuttaisi lisääntyneen. MBI:n pisteiden mukaan työuupumusta ilmenee tutkimuspopulaatiossa. Lopullisten tulosten mukaan työuupumusta lisääviä tekijöitä olivat työskentelypaikkakunta, lyhyt valmistumisesta kulunut aika, liiallinen työsidonnaisuus, työn epämielekkyys, töissä jääminen yksin, työtahdin kiristyminen, huonot valmiudet työhön, stressi, elämäntyytymättömyys itsemurha-ajatukset sekä mielenterveydenhäiriö. Samoja muuttujia oli merkitsevinä sekä työuupumuksen että itsetuhoisten ajatusten riskitekijöinä. Tutkimuksessamme todettiin myös tilastollisesti merkitsevää assosiaatiota työuupumuksen ja itsetuhoisen ajattelun välillä.

Tämän tutkimuksen tulosten mukaan nuorella, työhönsä sitoutuneella, stressaantuneella eläinlääkärillä, joka tekee töitä yksin vaativassa, kiireisessä työympäristössä kaupungissa, kokee itsetuhoisia ajatuksia sekä kärsii mielenterveydenhäiriöistä, on suuressa uupumisriskissä. Koska sekä työuupumus että itsetuhoiset ajatukset ovat yleisesti tiedossa olevia ja mediassakin esille nostettuja ongelmia maailmanlaajuisesti, olisi todella tärkeää levittää tietoisuutta molemmista aiheista. Apua tulisi saada helposti ja matalalla kynnyksellä, sillä uupuneella ja masentuneella henkilöllä on rajalliset voimavarat käytössään.