Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus (MRSA) on resistentti lähes kaikille beetalaktaamiryhmään kuuluville antibiooteille ja usein myös monille muille antibioottiryhmille. MRSA:ta pidetään yhtenä merkittävimmistä sairaalalähtöisten infektioiden aiheuttajista. Ensimmäinen MRSA:n aiheuttama taudinpurkaus hevosilla on kuvattu Japanissa vuosien 1989–1992 välillä, jonka jälkeen MRSA on noussut merkittäväksi ongelmaksi myös hevosilla ja etenkin hevossairaaloissa. MRSA on zoonoottinen bakteeri eli se pystyy tarttumaan ihmisten ja eläinten välillä, minkä vuoksi hevosten MRSA-tartuntoja pidetään terveysriskinä myös hevosklinikoilla työskenteleville ihmisille.

Tämän kirjallisuuskatsauksen ja alkuperäistutkimuksen sisältävä työ käsittelee MRSA:ta ja sen esiintyvyyttä hevosnäkökulmaa painottaen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää MRSA:n esiintyvyyttä hevosilla Suomessa sekä riskitekijöitä tartunnan saamiselle. Tästä aiheesta ei ole aiemmin tehty lisensiaatin tutkielmaa.

Seulontanäytteitä kerättiin Yliopistolliseen hevossairaalaan virka-aikaan saapuneilta potilailta loppuvuoden 2020 ja alkuvuoden 2021 aikana. Näytteet otettiin kahdella steriilillä geelikuljetustikulla, joista toisella näyte otettiin sieraimen eteisestä sekä suun limakalvoilta ja toisella perineumin alueelta. Yhteensä seulontanäytteitä kerättiin 161 hevoselta. Lisäksi tutkimukseen osallistuneiden hevosten omistajat vastasivat kyselylomakkeeseen, missä kartoitettiin mahdollisia riskitekijöitä MRSA-kantajuudelle.

Näytteiden viljely ja S. aureus -kantojen herkkyysmääritykset tehtiin Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kliinisen mikrobiologian laboratoriossa. Kyselylomakkeelta valittiin tilastolliseen tarkasteluun MRSA-kantajuuden suhteen oletetusti merkittävimmät muuttujat. Muuttujille tehtiin ristiintaulukointi sekä Fisherin tarkka testi SPSS- ja EpiTools-ohjelmistoilla.

Edellisen sairaalaepidemian jäljiltä MRSA-prevalenssin oletettiin olevan jopa noin 7 %. Riskitekijöiden suhteen hypoteesina oli, että tämän tutkimuksen MRSA-kantajuuden riskitekijät mukailisivat aikaisempia tutkimustuloksia, joiden perusteella selvimmiksi riskitekijöiksi MRSA-kantajuudelle on noussut aikaisempi kolonisaatio leikkaushaavainfektiot, antibioottihoito edeltävän kuukauden aikana, lähikontakti infektoituneeseen hevoseen tai ihmiseen sekä pitkäaikainen sairaalahoito.

Tutkimuksessa seulotuista hevosista kaksi oli MRSA-positiivisia ja 159 MRSA-negatiivisia. MRSA-kantajuuden prevalenssiksi saatiin 1,2 %, mikä oli selvästi alhaisempi kuin tutkimuksen hypoteesi. Riskitekijäanalyysissa ainoaksi merkittäväksi tekijäksi saatiin aikaisempi todettu MRSA-tartunta. Tutkimuksessa saatuihin tuloksiin on voinut vaikuttaa muun muassa otoskoko ja tutkimuspopulaatio, sekä Covid-19-pandemian aiheuttamat rajoitukset. Lisäksi osa kyselylomakkeen kysymyksistä oli aiheuttanut väärinkäsityksiä.