Hevosten hyvinvoinnin merkitys on korostunut viime vuosina ja sen mittaamiseen on kehitetty erilaisia parametreja. Unen vaikutuksesta hyvinvointiin ja terveyteen tiedetään jo paljon ihmisten kohdalla, mutta hevosten unesta on vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa. Hevosen uni koostuu non-REM ja REM-unesta, joista ensimmäistä hevonen voi nukkua osan ajasta myös seisaaltaan. REM-unta varten sen täytyy kuitenkin mennä makuuasentoon. Hevosen uni häiriintyy helposti ja hevonen voi lykätä REM-unta pitkiäkin aikoja. Tällä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia hevosen hyvinvointiin, Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hevosten uni- ja lepokäyttäytyminen muuttuu eripaksuisilla makuualustoilla. Tutkimus oli osana UNIHEPO-hanketta ja kuului suurempaan tutkimuskokonaisuuteen. Tekemäämme tutkimusta varten 16 kliinisesti terveellä hevosilla tehtiin syksyllä 2022 cross over -kuivikekoe Ylä-Savon ammattiopistolla. Kokeessa oli yhteensä kolme käsittelyä: alkutaso (tallin tyypillinen kuivikemäärä), vähän (5 cm) kuiviketta ja paljon (15 cm) kuiviketta. Kummankin käsittelyjakson pituus oli 21 vuorokautta. Alkutasojakson jälkeen seurasi ensimmäinen käsittelyjakso, jolloin puoliin karsinoista laitettiin vähän kuiviketta ja toisiin paljon. Toisessa käsittelyjaksossa kuivikkeiden määrät karsinoissa vaihdettiin päinvastoin. Hevoset olivat samoissa karsinoissaan kaikkien jaksojen ajan. Molemmista käsittelyjaksoista nauhoitettiin kaksi (2) ensimmäistä ja kaksi (2) viimeistä yötä. Tulokset raportoitiin sekunteina ja päivittäisten keskiarvojen mediaaneina. Tässä tutkielmassa ei huomioitu alkutason dataa. Tutkimuksemme mukaan hevosten lepokäyttäytyminen oli runsaampaa ja hevoset pitivät kaulaa enemmän uniasennossa, kun kuiviketta oli karsinoissa enemmän verrattuna niukempaan kuivitukseen (p=0,002). Kylkimakuujaksojen lukumäärässä ei havaittu merkittäviä eroja käsittelyjen välillä, mutta kyljellä vietetty makuuaika oli pidempi runsaalla kuivituksella. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Runsaalla kuivikkeella hevoset menivät useammin rintalastan päälle makaamaan (p=0,013), jaksojen kesto oli pidempi (p=0,001) ja rintalastan päällä vietetty kokonaisaika oli pidempi (p=0,002) verrattuna vähäiseen kuivikkeeseen. Yllättävä tulos oli, että hevoset piehtaroivat makuujaksojen jälkeen lähes yksinomaan silloin, jos käsittelynä oli runsas kuivike (p=0,004). Myös säkäkorkeuden, makuujaksojen ja kuivikkeen määrän välisiä korrelaatioita havaittiin. Tutkimuksen tulosten ansioista saimme arvokasta lisätietoa hevosten uni- ja lepokäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Samalla jatkotutkimusten tarpeellisuus korostui. Tulokset vahvistavat tieteellistä pohjaa, joka on tärkeässä asemassa hevosten hyvinvoinnin edistämisessä.