Hevosten hyvinvoinnin merkitys on korostunut viime vuosina ja sen mittaamiseen on kehitetty erilaisia parametreja. Unen vaikutuksesta hyvinvointiin ja terveyteen tiedetään jo paljon ihmisten kohdalla, mutta hevosten unesta on vielä suhteellisen vähän tutkimustietoa. Hevosen uni koostuu non-REM ja REM-unesta, joista ensimmäistä hevonen voi nukkua osan ajasta myös seisaaltaan. REM-unta varten sen täytyy kuitenkin mennä makuuasentoon. Hevosen uni häiriintyy helposti ja hevonen voi lykätä REM-unta pitkiäkin aikoja. Tällä saattaa kuitenkin olla vaikutuksia hevosen hyvinvointiin, Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten hevosten uni- ja lepokäyttäytyminen muuttuu eripaksuisilla makuualustoilla. Tutkimus oli osana UNIHEPO-hanketta ja kuului suurempaan tutkimuskokonaisuuteen. Tekemäämme tutkimusta varten 16 kliinisesti terveellä hevosilla tehtiin syksyllä 2022 cross over -kuivikekoe Ylä-Savon ammattiopistolla. Kokeessa oli yhteensä kolme käsittelyä: alkutaso (tallin tyypillinen kuivikemäärä), vähän (5 cm) kuiviketta ja paljon (15 cm) kuiviketta. Kummankin käsittelyjakson pituus oli 21 vuorokautta. Alkutasojakson jälkeen seurasi ensimmäinen käsittelyjakso, jolloin puoliin karsinoista laitettiin vähän kuiviketta ja toisiin paljon. Toisessa käsittelyjaksossa kuivikkeiden määrät karsinoissa vaihdettiin päinvastoin. Hevoset olivat samoissa karsinoissaan kaikkien jaksojen ajan. Molemmista käsittelyjaksoista nauhoitettiin kaksi (2) ensimmäistä ja kaksi (2) viimeistä yötä. Tulokset raportoitiin sekunteina ja päivittäisten keskiarvojen mediaaneina. Tässä tutkielmassa ei huomioitu alkutason dataa. Tutkimuksemme mukaan hevosten lepokäyttäytyminen oli runsaampaa ja hevoset pitivät kaulaa enemmän uniasennossa, kun kuiviketta oli karsinoissa enemmän verrattuna niukempaan kuivitukseen (p=0,002). Kylkimakuujaksojen lukumäärässä ei havaittu merkittäviä eroja käsittelyjen välillä, mutta kyljellä vietetty makuuaika oli pidempi runsaalla kuivituksella. Ero ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkitsevä. Runsaalla kuivikkeella hevoset menivät useammin rintalastan päälle makaamaan (p=0,013), jaksojen kesto oli pidempi (p=0,001) ja rintalastan päällä vietetty kokonaisaika oli pidempi (p=0,002) verrattuna vähäiseen kuivikkeeseen. Yllättävä tulos oli, että hevoset piehtaroivat makuujaksojen jälkeen lähes yksinomaan silloin, jos käsittelynä oli runsas kuivike (p=0,004). Myös säkäkorkeuden, makuujaksojen ja kuivikkeen määrän välisiä korrelaatioita havaittiin. Tutkimuksen tulosten ansioista saimme arvokasta lisätietoa hevosten uni- ja lepokäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä. Samalla jatkotutkimusten tarpeellisuus korostui. Tulokset vahvistavat tieteellistä pohjaa, joka on tärkeässä asemassa hevosten hyvinvoinnin edistämisessä.

The importance of equine welfare has become more important in the last years. There is a need for welfare parameters, which help to define and measure the welfare of domestic horses. The importance of sleep on health and wellbeing is well-known in humans but has not yet been extensively studied in horses. It is known that horses sleep either non-REM-sleep or REM-sleep. Also, horses are able to partially sleep in a standing position. For REM-sleep they need to have muscle atony and lie down. Horses are easily disturbed while sleeping and many factors affect how much and how long horses spend sleeping. Horses are also able to postpone their REM-sleep for extensive periods of time, which directly effects their health and welfare. The aim of our study was to measure and analyze how the softness of the bedding in the lying areas affect the sleeping and resting behavior of horses. This thesis was part of the UNIHEPO initiative, which consisted of multiple studies around equine sleep. For our study we conducted a cross over study with sixteen (16) clinically healthy horses in the equine school Ylä-Savon ammattiopisto during fall 2022. The study included three treatments: the normal amount of bedding as the baseline, then thin (5 cm) bedding and thick (15 cm) of bedding. We recorded three periods: the baseline, and then two consecutive periods with half of the stalls having thick bedding and the other half thin. The duration of each treatment period was 21 days, respectively. We switched the treatments after the first period so that that each horse had both treatments. We recorded and analyzed the first two (2) and last two (2) nights of each period. The results were reported as seconds calculated from the median of the daily mean values. Only the data from the two treatments was analyzed for this thesis. The horses exhibited more resting behaviors and supported their necks longer in a sleeping position, when the bedding was thicker (p=0,002). There was no statistically significant difference between the treatments when lateral recumbency bout amounts or lying durations were analyzed, but the lying duration was longer. With thicker bedding the horses had a higher number of sternal recumbency bouts (p=0,013) and the bout duration was longer (p=0,001). Also, the total duration spent in sternal recumbency was higher on thicker bedding (p=0,002). Surprisingly we noticed rolling behavior after lying bouts almost solely on thicker bedding (p=0,004). There were also some tendencies for correlation between the height of the horses, lying bouts and bedding thickness. Our research provided us with valuable information on the factors affecting the sleeping and resting behavior of horses. At the same time the need for further research was highlighted. Still, our results reinforce the scientific knowledge, which is crucial in developing and promoting equine welfare.