Tutkimuksessa tarkastellaan Brasilian tummaihoisten etnistä kategorisointia sekä koulutukseen liittyviä haasteita ranskalaisen antropologin Pierre Bourdieun teorioiden avulla. Brasilian kansallisissa tilastoissa on tapana jaotella väestö ihonvärin perusteella, ja näiden tilastojen valossa tummaihoiset brasilialaiset ovat aliedustettuina korkeakouluissa. Yhdysvalloista lähtöisin oleva affirmative action -politiikka on saanut jalansijaa Brasilian julkisessa keskustelussa erityisesti 1990-luvulta lähtien, ja sen myötä joissakin julkisissa korkeakouluissa on otettu käyttöön kiintiöt tummaihoisille opiskelijoille. Kuitenkin affirmative actionia on kriitisoitu siitä, että se esittää epätasa-arvon johtuvan etnisestä epätasa-arvosta, vaikka erojen voitaisiin ajatella johtuvan sosioekonomisesta epätasa-arvosta. Historiallisesti Brasilian on ajateltu olevan rasismista vapaa yhteiskunta, mistä on käytetty nimitystä rodullinen demokratia.

Etnisen kategorisoinnin tarkasteluun käytetään bourdieuläisiä habituksen ja symbolisen pääoman käsitteitä. Habituksella viitataan yksilön sisäistämään asenteiden ja toimintatapojen kokonaisuuteen, jonka avulla henkilö arvottaa ja tulkitsee havaittua todellisuutta sekä toimii siinä. Symbolinen pääoma puolestaan viittaa kaikkiin Bourdieun pääomalajeihin liitettyyn tunnustukseen ja arvostukseen. Tutkimuksen tarkoituksena on täten analysoida erilaisia arjen tasolla esiintyviä ihonvärikategorisointiin liittyviä ilmiöitä, jotka ovat kulttuurisesti rakentuneet. Tarkastelen tutkielmassa sitä, miten habituksellisia ja pääomaan liittyviä erontekoja tapahtuu, ja mitä merkitystä sillä saattaa olla etnisen kategorisoinnin ja koulutuksen välisessä vuoropuhelussa.

Tutkimusongelman tarkastelua varten keräsin aineistoa Koillis-Brasiliassa kahden kuukauden mittaisen kenttätyöjakson aikana. Aineistonkeruussa käytin etnografisia kenttätyömenetelmiä, erityisesti osallistuvaa havainnnointia, puolistrukturoituja sekä strukturoimattomia haastatteluja. Haastattelut koostuivat julkisen peruskoulun rehtorin ja opettajan haastatteluista, kahden tummaihoisen kiintiöopiskelijan haastatteluista sekä yksityisen yliopiston opiskelijan haastattelusta. Lisäksi hyödynsin aineiston analysoinnissa aiemmissa tutkimuksissa esitettyjä havaintoja ja tulkintoja tummaihoisten kokemista tilanteista.

Haastattelemani henkilöt olivat kokeneet tilanteita, joissa etniseen taustaan ja tummaihoisuuten liittyviä symbolisia arvostelmia voidaan pitää merkittävinä. Myös aiemmasta tutkimuskirjallisuudesta nousi esille esimerkkejä tästä. Havainnoimissani tilanteissa sisäistetyt sosiaaliset arvostelmat selittävät tarkkailemieni ihmisten habituksenomaista toimintaa. Näillä esimerkeillä voidaan olettaa olevan merkitystä brasilialaisen yhteiskunnan hierarkkiselle rakentumiselle ihonvärin mukaan Bourdieun näkemysten mukaisesti.