Tutkielma käsittelee ympäristösuhdetta kahdessa eri kontekstissa, Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskevassa osapuolikonferenssissa, sekä Perussa Pascon alueella sijaitsevassa Yanesha-heimon kylässä. Tutkielma keskittyy modernin ympäristösuhteen piirteisiin, joissa ihminen ja luonto nähdään toisistaan irrallisina, ensimmäisellä ollessa toiseen nähden hallitseva asema. Erottelua analysoidaan myös osana modernia tiedettä sekä ympäristötoiminnan käsitettä, jossa ihminen nähdään aktiivisena ja vastuullisena toimijana, teknologian ja talouden antaessa välineet luonnon hallitsemiseen.

Tutkimuksen metodi on kahdessa eri kontekstissa toteutettu kenttätutkimus joulukuun 2014 ja helmikuun 2015 välillä. Aineistoa kerättiin kahden viikon ajan Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoskonferenssissa Limassa, sekä neljän viikon ajan Santa Rosa de Chuchurras kylässä Perussa Amazonian sademetsässä. Aineisto koostuu näissä konteksteissa toteutetusta osallistuvasta havainnoinnista, tallennetuista haastatteluista sekä epämuodollisista keskusteluista. Tämän lisäksi työssä on käytetty Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutoskonferensseja koskevaa materiaalia, sekä laajaa teoreettista aineistoa.

Tutkielman vertaileva luonne syntyy kahden tutkimuskontekstin ympäristösuhteiden tarkastelusta, joiden argumentoidaan olevan laadullisesti erilaisia. Ympäristösuhdetta tarkastellaan työssä ympäristöä koskevan diskurssin kautta, joka osaltaan ilmentää sekä luo suhdettamme siihen. Ilmastokonferenssissa tehtyjen havaintojen pohjalta työssä osoitetaan, kuinka moderni ympäristösuhde, jossa ihminen ja luonto nähdään toisistaan irrallisina, näkyy ympäristöpoliittisessa päätöksenteossa. Paikallisessa ympäristösuhteessa puolestaan erottelu ihmisen ja luonnon välillä ei näyttäydy merkityksellisenä, vaan suhde ympäristöön muodostuu kokemuksellisesti osana myyttistä kosmologiaa, jossa luonnon hallitseminen ja kontrollointi ei kuulu ihmiselle. Ympäristösuhteen ja diskurssin lisäksi tarkastelun kohteena työssä on modernin ihmisen kohtaama ekologinen kriisi, ilmastonmuutos. Tätä valtio- ja kulttuurirajoja ylittävää ympäristöongelmaa tarkastellaan työssä esimerkkinä ongelmasta, jonka taustalla voidaan nähdä vaikuttavana ontologinen erottelu luonnon ja ihmisen välillä. Työssä osoitetaan, kuinka teollinen vallankumous ja tiede ovat osaltaan vaikuttaneet modernin ympäristösuhteen muodostumiseen ja kuinka se osaltaan vaikuttaa myös modernin lännen ulkopuolella, esimerkiksi ympäristönsuojelullisten toimien kautta. Tutkielmassa osoitetaan, kuinka jaottelu luontoon ja kulttuuriin vaikuttaa muun muassa ympäristötoiminnan taustalla, mutta kuinka se ei kuitenkaan yksinään määritä ympäristösuhdetta. Ympäristösuhde ei myöskään ole pelkästään joko moderni, tai kokemuksellinen, vaan aina monimuotoinen ja ulotteinen, alati muuttuva konstruktio, joka on sidoksissa omaan historialliseen ja kulttuuriseen kontekstiinsa.