The master’s thesis approaches border-crossing material practices of Estonians living and working in Finland through material culture research and the notion of transnationalism, and with an anthropological stance. As the immigration of Estonians into Finland is constantly increasing, the aim is to explore what kind of material objects do they carry from Estonia to Finland and vice versa, as well as to find out to what practices and processes these objects are connected. The thesis analyses cross-border relations, processes and practices with the help of transnational material practices in order to perceive how transnationalism is a part of everyday life of Estonians. Thus, the process of formation of the transnational space is also explored.

The data of the research was collected by semi-structured interviews, group discussions, following social media and keeping fieldwork diary. Eighteen people were interviewed during the fieldwork, five of whom were key informants. Three of them were female at the age of 27–50+ and two were male at the age of 40 and 58. The data was collected in Greater Helsinki, Lahti and on ferries between Helsinki and Tallinn, from August up to December 2014. The thesis used content analysis as a data analysis method.

The analysis indicates that the border-crossing material practices of the informants are interconnected with structuring the everyday life, relations and transnational process both in Estonia and Finland. The study concludes that the objects which were carried and are carried from Estonia to Finland operate as parts of the processes materializing the past, establishing continuity and managing cross-border social relations. Such objects and the practice of using them expand the temporal and spatial agency and belonging of the migrants and the persons somehow related to them which appears in the fact that these objects are linked to a certain time, place and person. According to the study the continuity of taste preferences and habits is created with the help of the foodstuffs and objects which are carried to Finland on an ongoing basis. The data also indicates that the sense of home and belonging both in Finland and Estonia is constituted through certain transnational material practices.

The thesis also focuses on the objects that are carried from Finland to Estonia and on material practices conducted in Estonia. Such objects are often carried at request or for a gift and used to help to maintain social relations, express affection and pursue conventional social practices. Continuing using certain services, which give a material result, especially in Estonia is interpreted as a part of processes that ensure continuity, maintain connections and organize sense of belonging in Estonia.

The analysis concludes that the transnational material practices are part of the process establishing and maintaining the transnational space between Estonia and Finland. It is stated in the study that material culture as an approach offers a diverse and context-specific perspective on the cross-border practices and attachments of migrants. The study thus illustrates the potency of such focus to analyse different sociocultural, political and economic aspects of the phenomenon.

Tässä Pro gradu -tutkielmassa lähestytään antropologisesti Suomessa asuvien ja työskentelevien virolaisten rajoja ylittäviä materiaalisia käytäntöjä materiaalisen kulttuurin tutkimuksen ja transnationaalisuus-käsitteen kautta. Tavoitteena on kasvavan virolaisten maahanmuuton keskellä selvittää, millaisia esineitä he kuljettavat Virosta Suomeen ja Suomesta Viroon sekä mitä eri prosesseja ja käytäntöjä näihin esineisiin liittyy. Tutkielma analysoi transnationaalisten materiaalisten käytäntöjen avulla rajoja ylittävien suhteiden, prosessien ja toimintain erityispiirteitä selvittäen, miten transnationaalisuus on osana virolaisten arkea. Tätä kautta myös avataan Suomen ja Viron transnationaalisen tilan rakentumista.

Tutkimusta varten kerättiin aineistoa puolistrukturoiduilla haastatteluilla, ryhmäkeskusteluilla, seuraamalla sosiaalista mediaa ja pitämällä kenttätyöpäiväkirjaa. Kenttätyön aikana haastateltiin kahdeksaatoista ihmistä, joista viisi toimi avaininformantteina. Heistä kolme oli naisia iältään 27–50+ ja kaksi miehiä iältään 40 ja 58. Tutkimusaineisto kerättiin vuonna 2014 elokuun ja joulukuun välisenä aikana pääkaupunkiseudulla, Lahdessa sekä Helsingin ja Tallinnan välisillä lautoilla. Aineistoa analysoitiin sisällönanalyysin menetelmin.

Aineiston analyysi osoittaa, että tarkasteltavien virolaisten rajoja ylittävät materiaaliset käytännöt liittyvät arjen, suhteiden ja transnationaalisten prosessien strukturoimiseen sekä Suomessa että Virossa. Tutkimuksessa todetaan, että Virosta Suomeen liikkuneet ja liikkuvat esineet toimivat osana menneisyyden materialisoimisen, jatkuvuuden luomisen ja rajoja ylittävien sosiaalisten suhteiden hoitamisen prosesseja. Tällaiset esineet ja niiden käyttäminen laajentavat maahanmuuttajien ja esineiden kautta heihin liittyvien yksilöiden ajallista ja spatiaalista sosiaalista toimijuutta ja sen jatkuvuutta, joka ilmenee esineiden yhdistämisessä tiettyyn aikaan, paikkaan ja henkilöön. Tutkimuksen mukaan jatkuvasti Suomeen tuotavien elintarvikkeiden ja esineiden avulla luodaan makumieltymyksen ja tapojen jatkuvuutta ja yhdenmukaisuutta. Aineisto myös osoittaa, että tiettyjen rajoja ylittävien materiaalisten käytäntöjen avulla luodaan kuuluvuuden ja kodin tunnetta sekä Suomessa että Virossa.

Tutkimus keskittyy myös Viroon vietäviin esineisiin ja Virossa suoritettaviin materiaalisiin käytäntöihin. Tällaiset esineet, jotka viedään yleensä pyynnöstä tai lahjaksi, auttavat ylläpitämään suhteita, ilmaisemaan mieltymystä ja jatkamaan konventionaalisia sosiaalisia käytäntöjä. Tiettyjen materiaalisen tuloksen antavien palveluiden käyttämisen jatkaminen Virossa taas tulkitaan tutkimuksessa osaksi jatkuvuuden takaamisen, siteiden ylläpitämisen ja kuuluvuuden tunteen järjestämisen prosesseja.

Analyysin pohjalta päädytään tulokseen, että rajoja ylittävät materiaaliset käytännöt ovat osa Viron ja Suomen välisen transnationaalisen tilan muodostumisen ja ylläpitämisen prosesseja. Tutkimuksessa todetaan, että materiaalinen kulttuuri lähestymistapana tarjoaa moninaisen ja kontekstipohjaisen näkökulman maahanmuuttajien rajoja ylittäviin käytäntöihin ja sidoksiin. Tutkimus ilmentää näin kyseisen antropologisen fokuksen potentiaalia ilmiön eri sosiokulttuuristen, poliittisten ja taloudellisten aspektien käsittelemisessä.