Kansatieteilijä ja arkeologi Theodor Schvindtin (1851–1917) muinaistieteellisen kenttätutkimuksen menetelmiin kuului myös kansanperinteen kerääminen. Suullisen perimätiedon avulla hän pääsi selville esimerkiksi kalmistoista ja aarrelöydöistä. Kesällä 1879 hän jatkoi Viipurilaisen osakunnan kansa- ja muinaistieteelliseltä Raudun keruuretkeltä Laatokan luoteisrannikolle ja keräsi sieltä kansantaruja yliopiston myöntämän apurahan turvin. Matkan tulokset hän julkaisi vuonna 1883 kirjasessa Kansantaruja Laatokan luoteisrannikolta.